Verkkopelaamiseen erikoistunut lakimies Antti Koivula analysoi monopolimallin uudistamista koskevan ensimmäisen lakiluonnoksen ja nostaa esiin edessä olevat suurimmat haasteet.
Alunperin julkaistu EGR.Global-sivustolla
Kirjoittanut Antti Koivula, Legal Gaming Attorneys at Law
19/09/2024
Lokakuussa 2023 Suomi käynnisti virallisesti lainsäädäntöhankkeen nykyisen rahapelimonopolimallin korvaamiseksi osittaisella lisenssijärjestelmällä.
Ensimmäinen lakiluonnos, joka julkaistiin heinäkuussa 2024, ehdottaa B2C-lisenssihakemusten prosessin alkavan vuonna 2026, jolloin lisenssinhaltijat voivat toimia Suomen markkinoilla vuodesta 2027 alkaen.
B2B-lisensointi alkaa vuonna 2027, ja vuoden 2028 alusta lähtien lisensoidut B2C-toimijat voivat käyttää vain lisensoituja B2B-palveluntarjoajia. B2B-lisensointiaikataulun julkaiseminen jo tässä varhaisessa vaiheessa oli jokseenkin odottamatonta, mutta yleisesti hyvin vastaanotettua.
Tuotteiden osalta kiinteäkertoimiset vedonlyönnit, totalisaattorivedot, nettikasinopelit, nettibingo ja nettikolikkopelit siirtyvät lisenssijärjestelmän piiriin, kun taas kaikki muut tuotteet jäävät Veikkauksen yksinoikeuden alaisiksi.
Verotaso on asetettu 22 prosenttiin bruttovoitoista (GGR). Lisäksi tulee vuotuinen valvontamaksu, joka toimii lisäverona ja on suuruudeltaan 0,5 %–1 % GGRä useimmille B2C-toimijoille. B2B-toimijoiden kiinteä maksu on 1 500 euroa. Vaikka summa ei ole vielä julkaistu, sen odotetaan olevan melko maltillinen.
Uusi lisensointi- ja valvontaviranomainen perustetaan alusta lähtien, ja sillä on laajennetut valtuudet. Valvontatyökaluihin kuuluvat rikossanktiot, lisenssien peruuttaminen, erilaiset sakot, PSP- ja ISP-esto-ohjelmat sekä oikeus määrätä verkkosisällön poistamisesta.
Tavanomaisen kelpoisuuskriteeristön lisäksi hakijat, joille valvontaviranomainen on määrännyt kieltopäätöksen viiden vuoden aikana ennen lisenssihakemusta, eivät ole kelpoisia saamaan lisenssiä.
Mutta riittääkö tämä? On odotettavissa haasteita pimeiden markkinoiden toimijoiden valvonnan suhteen, ja on epävarmaa, kuinka nopeasti uusi viranomainen pystyy ottamaan käyttöön tarvittavat toimenpiteet ja hyvät käytännöt.
Uusi lisensointijärjestelmä sisältää merkittäviä markkinointirajoituksia. Erityisesti kaikki bonukset, kampanjat ja tarjoukset ovat kiellettyjä, ja kolmansien osapuolien, mukaan lukien perinteiset kumppanisivustot, käyttö markkinoinnissa kielletään.
Sponsorointi sallitaan tietyin rajoituksin, ja perinteisen median markkinointisäännöt pysyvät suhteellisen liberaaleina.
Nämä markkinointirajoitukset ovat ongelmallisia paitsi kanavointiasteen saavuttamisen myös siksi, että ne suosivat toimijoita, joilla on jo merkittävä markkinaosuus ja asiakaskunta Suomessa – usein laittomien markkinointikäytäntöjen ansiosta. Lainsäätäjän on jossain määrin kyseenalaista palkita tällaisia toimijoita aikaisemmista lainrikkomuksista.
Ennen julkaisua useat poliitikot ilmaisivat tyytymättömyytensä lakiluonnokseen, ja he tunnustivat, etteivät poliittiset ryhmät olleet täysin tyytyväisiä sen sisältöön. Luonnos oli kuitenkin pakko julkaista aikataulun mukaisesti.
Tästä syystä on odotettavissa, että lakiluonnokseen tehdään enemmän muutoksia kuin yleensä. Nämä muutokset ovat tarpeen; muuten toiveet yli 90 prosentin kanavointiasteen saavuttamisesta on ehkä hylättävä kokonaan.
Suomen rahapelimarkkinat ovat houkuttelevat, sillä asukasta kohden lasketut pelitappiot ovat Euroopan korkeimpia, mikä oikeuttaa lisensseille asetetun korkean kustannustason.
Monet toimijat ovat kuitenkin esittäneet perusteltuja huolenaiheita siitä, että bonusten ja perinteisten kumppaneiden kieltäminen antaa pimeille markkinoille liian suuren etulyöntiaseman, mikä heikentää kanavointiastetta.
Tämä, yhdistettynä valvontatyökaluihin, joiden osalta on selkeitä toimeenpanokysymyksiä pimeiden markkinoiden toimijoiden suhteen, on lainsäätäjän ratkaistava haaste.
Kirjoittajasta
Antti Koivula on rahapelialan lakimies Legal Gaming Attorneys at Law -toimistossa. Hänen erikoisalojaan ovat EU-oikeus, lisensointi, riskien arviointi ja sopimukset. Ennen liittymistään Legal Gaming -toimistoon hän työskenteli 12 vuotta ammattilaisvedonlyöjänä, toimi vedonlyöntisyndikaattien kanssa ja teki yhteistyötä Suomen urheilun eettisyyden keskuksen kanssa ottelumanipulaatioihin liittyvissä kysymyksissä.
